Suojeluskuntatoimintaa Perttelissä 1917-1918
Suomessa oli lähemmäs 70 000 venäläistä sotilasta sekä Itämeren laivaston taistelualuksia Helsingissä, kun Venäjän vallankumous alkoi 1917
Pertteli ja Salo kuuluivat 1917 joulukuusta lähtien, kuten koko Etelä- ja Lounais-Suomi punaisten hallitsemaan alueeseen.
Suojeluskunta joutui toimimaan salassa ja ilman aseistusta tuona aikana. Salon seudulta hakeutui miehiä punaisten linjojen läpi tammikuusta 1918 alkaen Pohjanmaalle Valkoiseen armeijaan. Matkalla useat jäivät kiinni tai joutuivat palaamaan takaisin. Jotka pääsivät läpi, osallistuivat sotatoimiin ns. Turun Komppaniassa, jossa miehiä oli Salon ja Turun seudulta n. 75.
Perttelistä oli ainakin Kaarlo Yrjänen, joka toimi Komppaniassa myöhemmin sanitäärinä (lääkintämies nykyisin).
Inkereen Yrjältä punaiset hakivat hevosia, kuten varmasti muistakin taloista, kun vetäytyminen keväällä 1918 alkoi. Isäntä Kyösti Yrjänen piiloutui tallin vinttiin heinävarastoon, kotona olleet sisaret Tyyni ja Tyyra selvisivät vammoitta.
Perttelin Suojeluskunta perustettiin uudelleen 13.4.1918 ja sen ensimmäiseksi päälliköksi valittiin Mv Kyösti Yrjänen (vuodesta 1953 Yrjä), harjoituspäälliköiksi Eino Stenlund ja Uuno Eskola. Jo muutama päivä aikaisemmin olivat Kyösti ja Oskari Yrjänen sekä Mauno Kivistö ja Johannes Niemi hakeneet aseita suojeluskunnan käyttöön.
Kiikalan taistelu käytiin 17.4. alkaen ja Perttelin Suojeluskunnalla ei siis ollut aikaa montaa päivää harjoitteluun. Luultavasti aseiden kanssa oli tosin harjoiteltu salaa jo aiemmin.
Perttelin Suojeluskunnasta osallistui taisteluihin 14 miehen osasto Kiikalan ja Salon Suojeluskunnan osastojen lisäksi, eli yhteensä 50-70 miestä. Punaisten määräksi on arvioitu n. 300 miestä.
Kiikalan taistelu jälkeen oli 21.-23.4. Lautelan taistelu. jossa mm. kaksi Salon suojeluskunnan miestä tuli ammutuksi konekiväärillä punaisten nostaman valkoisen lipun jälkeen.
Pertteliläinen Emil Sikstus Weikko, s. 6.8.1884 ammatiltaan työmies, oli joutunut punaisten käsiin ja pahoinpideltäväksi ja ammutuksi kiväärin laukauksella 17.4.1918. Hänellä on ollut oma hauta Perttelin hautausmaalla ja myöhemmin siirretty Sankarihautaan 1939-1944, mikä on erittäin harvinaista.
Lautelan taistelun muistomerkki paljastettiin 21.6.1939 ja sen on suunnitellut Felix Nylund.
Tähän taisteluun osallistuneille Perttelin Suojeluskunnan miehille on Suomen Senaatti myöntänyt muistomitalit syyskuussa 1919 ja ne on jakanut Perttelin Suojeluskunnan päällikö
Kyösti Yrjänen 6.10.1919.
Kyösti Yrjänen sai Suomen senaatin Puheenjohtajan myöntämän IV luokan vapaudenristin 15.7.1918.
Perttelin Yrjällä 6.12.2017
Mv. Ilari Yrjä
Perttelin Suojeluskunnan
päällikkö Kyösti Yrjä
Perttelin Suojeluskunnan lipun on suunnitellut pertteliläinen Uuno Eskola
Lipun luonnoskuvassa on teksti:
Varsinais-Suomen suojeluskuntapiirin
Perttelin Suojeluskunnan lippu
Lipun pituus 150 cm
Lipun leveys 67 cm Lippuluonnoksen laatinut taiteilija Uuno Eskola[ 249 : 1 + ]
Isänmaan ja vapauden puolesta 1918
Lautelan taistelun muistomerkki
Lautelan taistelun muistomerkki on kahden vapaussoturin muistolle omistettu muistomerkki Somerolta Kiikalaan johtavan maantien (yhdystie 2410) varrella Someron Lautelassa. Muistomerkissä olevan reliefin on suunnitellut kuvanveistäjä Felix Nylund, ja se paljastettiin 21. kesäkuuta 1939.[1] Lautelan taistelu käytiin osana Suomen sisällissotaa 22. huhtikuuta 1918 kun Turun suunnasta tulleet punaiset olivat pakenemassa kohti Lahtea päämääränään paeta Venäjälle. Muutamaa päivää aiemmin oli taisteltu Kiikalan Rekijoella, ratkaisevassa taistelussa Lautelassa punaiset nostivat valkoisen lipun antautumisen merkiksi, mutta kahden valkoisen taistelijan lähtiessä antautuneiden suuntaan, avasivat tulen konekiväärillä ja pakenivat.
Lähde Wikipedia
Yrjällä on säilynyt lehtileike, jonka kuvassa on Perttelin Suojeluskunnan miehiä, jos ei 1917-18, niin 1920 luvulta.
Kuvassa oleva moottoripyörä on Kyösti Yrjän, joka on siis sarvissa kolmas oikealta.
Moottoripyörä on luultavasti Indian Big Cheaf ja netistä löytyi esitte vm. 1927 pyörästä, mutta kuvassa oleva pyörä voi olla vanhempikin sillä ensimmäiset oli tuotu maahan jo 1906 ja tällaisia poseerauskuvia otettiin 1917-18.
Perttelin Suojeluskunta lippuineen riviin ryhmittyneenä
Kuva on peräisin Yrjän arkistosta ja luultavasti ainoa laatuaan. (tästä klikkaamalla suurempi kuva)
Tämä kuva on myös Yrjän arkistosta. Kyösti Yrjä on toinen oikealta. Muita ei ole tunnistettu
Venäläiten joukkojen ryhmitys Suomessa syyskesällä 1917
Luettelo henkilöistä Turun ja Porin läänin Perttelin kunnassa, jolle Suomen Senaatin päätöksen nojalla syyskuun 10 päivältä 1918 ovat oikeutut saamaan 1918 vuoden sodan muistomitallin
Lähdetietona käytetty mm.
Liitteet:
Asiakirja vuodelta 1918
Muistomitali kunniakirja.
Perttelin Suojeluskunnan lippu
Uuno Eskolan Piirros lipusta
Lautelan taistelun muistomerkki kuva
Kartta Venäläisten joukkojen ryhmitys Suomessa syyskesä 1917
Lähteet:
Fil.maist. Matti Rajasaari, Salon Itsenäisyyden museo
Tyyni Yrjänen muistitiedot
Suomen Sotasurmat 1914-1922 arkisto
N.V Hersalo: Suojeluskuntain Historia
Lauri Jalava: Komppaniamme Wapaussodassa
Kyösti Yrjän arkistot
Kansallisarkisto, Suojeluskuntain lippukokoelma
Yrjän kokoelmat
Lisätietoa aiheesta saa mm. Vapaussotien Salon Perinneyhdistyksen vapaaehtoisvoimin pystyttämästä ja ylläpitämästä Salon Itsenäisyyden museosta.
Salon Itsenäisyyden Museo
Osoite:Torikatu 7, Salo.
Museo on avoinna sunnuntaisin
klo 13. – 15.